Mikrobien ja homeitiöiden etsiminen rakennuksista on kuin etsisi käpyjä kuusimetsästä. Totta hitossa niitä löytyy sieltä…

…ihmisten pelottelu mikrobivaurioilla ja niiden terveyshaitoilla on varsin kyseenalaista liiketoimintaa.

Erityistä ”hometalosairautta” ei ole olemassa, joten sen kaltaista diagnoosia ei vastaisuudessakaan ole.

– Ei ole tutkimusnäyttöä, että kosteus- ja homevaurioaltistukset aiheuttaisivat pitkäaikaisia vakavia sairauksia laajalti. Astma on ainoa pitkäaikainen sairaus, johon kosteus- ja homevaurio on voitu tutkimuksella kohtalaisen varmasti liittää.

Wikipedian mukaan: Mikrobivauriolla tarkoitetaan rakennuksen sisäpinnan aluetta tai rakenteen osaa, jossa voidaan havaita tavanomaisesta poikkeavaa mikrobikasvustoa. Mikrobivaurion esiintyminen todennetaan aistihavainnoinnin tai mikrobiologisten analyysien avulla. Wikipedia

Ongelmia mikrobivaurio-sanan käytössä.

Mikrobianalyysi ei ole osoitus rakenteissa olevasta vauriosta. Miksi ei? Kasvatusalustalla laboratoriossa kasvava mikrobi ei osoita sitä, että materiaalissa, josta näyte otettiin, kasvaisi mikrobit. Analyysi kertoo näytteessä olevan elinkykyisiä itiöitä (suoraviljelymenetelmä).

Jos haet leipomosta tuoreen vehnäleivän ja laitat sen tiiviiseen muovipussiin. Laita pussiin vähän vettä ja odota kaksi viikkoa. Leipä on kahden viikon päästä varmasti homeessa. Tarkoittaako edellä kuvattu, että leivässä oli vikaa kun hait sen leipomosta? Ei ole tavanomaisesta poikkeavaa, että leipä homehtuu muovipussissa.

Erityisesti kymmeniä vuosia vanhojen rakennuksien rakenteissa esiintyy runsaasti elinkykyisiä itiöitä. Mikrobien esiintyminen ulkoilmassa, maaperässä ja myös rakennuksessa on tavanomaista. Ei tavanomaisesta poikkeavaa.

Jos laboratorion mikrobianalyysistä saadaan tulokseksi: viite vauriosta. Tulos viittaa vaurioon, ei osoita vauriota. Pelkän analyysituloksen osoitusarvo ilman rakennusteknisiä havaintoja on erittäin vähäinen. Jos vauriota ei voi näyttää valokuvassa, yleensä on kyseessä vain laboratoriotulos kasvatetuista mikrobeista, eikä suinkaan mikrobivauriosta.

Tuomioistuimissa esitetty mikrobianalyysitulos tulkitaan lähes poikkeuksetta osoitukseksi mikrobivauriosta ja rakennuksessa esiintyvästä terveyshaitasta. Vakavampi ongelma syntyy silloin, kun rakennuksen korjaamiseen ryhdytään pelkän mikrobianalyysin tuloksen perusteella. Usein käy niin, että todellinen ongelma jää ratkaisematta ja resurssit on käytetty vääriin asioihin. Riitatilanteissa terveellinen ja turvallinen koti saatetaan todistaa asumiskelvottomaksi useiden eri asiantuntijoiden toimesta. Pitkien oikeusprosessien aikana tyhjilleen ja kylmilleen jääneet talot tuhoutuvat yleensä oikeasti. Yhden ihmisen muutaman kuukauden ”oireilu” tekee tyhjäksi kymmenien vuosien terveellisen asumisen terveellisessä ja turvallisessa kodissa.

Työterveyslaitoksen mukaan kosteusvaurioita on lähes kaikissa rakennuksissa. Jos kerran lähes kaikissa rakennuksissa on kosteusvaurioita, voidaanko väittää, että rakennus poikkeaa laadultaan, jos siellä on kosteusvaurio? Maakaaren mukaan: Laatuvirhe= kiinteistö salaisen virheen vuoksi poikkeaa laadultaan merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti edellyttää.

THL:n mukaan. Mikrobivaurion toteaminen

Joskus mikrobikasvu on ilmeistä, silmin havaittavaa. Tällöin mikrobiologisia määrityksiä ei tarvitse välttämättä tehdä. Näkyvät mikrobivauriot ja niiden aiheuttajat, eli kosteusvauriot, tulee aina korjata.

Usein tilanne on kuitenkin varsin epäselvä, eikä mahdollisen rakenteissa olevan mikrobikasvun olemassaolo, sijainti, laajuus tai syy ole tiedossa. Tällöin rakennuksessa tulee tehdä sisäilma- ja rakennustekninen kuntotutkimus, jossa rakenteiden toteutuksen ja kunnon tarkistuksen yhteydessä otetaan tarvittaessa mikrobiologisia näytteitä mikrobikasvun varmistamiseksi.

Jos mikrobinäytteiden analysointi katsotaan tarpeelliseksi, suositellaan ensisijaisesti rakennusmateriaalinäytteiden analysointia. Rakennusmateriaalinäytteiden analysoinnin avulla voidaan varmistaa mikrobikasvuston mahdollinen olemassa olo materiaalissa, josta näyte on otettu.

Näytteenottokohta tulee valita siten, että näyte edustaa mahdollisimman hyvin tarkasteltavaa rakennetta, rakennusosaa tai rakennusmateriaalia. Näyte analysoidaan laboratoriossa ja laboratorio antaa tuloksesta tulkinnan, jonka merkitys rakennuksen kunnon kokonaisarvioon analysoidaan yhdessä muiden rakennuksen tietojen kanssa. THL

Valviran mukaan: Kosteus- ja mikrobivaurioiden korjaaminen

Kosteusvaurion syitä voivat olla esimerkiksi putkivuoto, märkätilojen puutteelliset tai väärin tehdyt kosteuseristeet, riittämätön ilmanvaihto tai rakennusvirheet, jotka mahdollistavat kosteuden pääsyn tai tiivistymisen rakenteisiin. Kosteusvaurion aiheuttajana voi olla myös tilojen käyttäjän huolimaton veden käsittely, ilmanvaihtoreittien tukkiminen tai mm. huonosti tehdyt pesukoneiden vesiliitännät.

Miten kosteusvaurio ilmenee?

Kosteus- ja homevaurio ilmenee usein ummehtuneena, kellarimaisena tai pistävänä hajuna. Hajun aiheuttavat mikrobikasvustojen aineenvaihduntatuotteet, joten hajun luonne vaihtelee mikrobilajin ja kasvualustan (rakennusmateriaali) mukaan. Rakenteissa oleva liiallinen kosteus ilmenee usein myös maali- tai rappauspinnan hilseilynä, puumateriaalin tummumisena, lattiapinnoitteen pullistumina tai jopa silmin nähtävänä mikrobikasvustona rakenteen pinnalla. Rakenteiden kosteustilannetta voidaan tarvittaessa kartoittaa esim. pintarakennekosteusilmaisimilla. Valvira

Sisäilmayhdistys: Rakennuksen kosteusvaurion osoittaminen

Mikrobinäytteitä tulee ottaa rakennuksen sellaisista osista, joissa rakennustekniseen selvitykseen, oirekyselyyn tai lääketieteellisiin tutkimuksiin perustuen voidaan olettaa esiintyvän poikkeavaa mikrobikasvua. Yksittäisten mikrobitulosten osoitusarvo kosteusvaurion toteamisessa tai poissulkemisessa on varsin vähäinen, minkä vuoksi näytteitä tulee ottaa rakennuksista kattavasti (useista huonetiloista, erilaisista rakenteista tai rakenneosista). Sisäilmayhdistys

Ympäristöministeriön julkaisu 2019:18 Mikrobivaurio: Vaurio, jossa mikrobikasvustoa esiintyy niin paljon tai sellaisessa paikassa, että se heikentää materiaalin teknisiä tai esteettisiä ominaisuuksia tai siitä voi aiheutua hajuja tai terveydelle haitallisia päästöjä sisäilmaan. Rakennuksen sisäpuolisissa rakenteissa tai ulkovaipan sisäosissa esiintyviä mikrobikasvustoja pidetään yleensä vaurioina todennäköisen sisäilmayhteyden takia.

TyöTerveysLaitos: JONKINASTEISIA KOSTEUSVAURIOITA ON LÄHES KAIKISSA RAKENNUKSISSA, MUTTA VAIN PIENI OSA LISÄÄ ASTMAN RISKIÄ

Tutkimustiedon perusteella lähes kaikissa rakennuksissa esiintyy kosteus- ja mikrobivaurioita niiden elinkaaren aikana. Vain pieni osa kosteusvaurioista on niin vakavia, että ne lisäävät riskiä sairastua astmaan.

Kyselyyn vastanneista kuitenkin reilusti yli puolet koki, että vähäinenkin kosteusvaurio on niin vakava riski terveydelle, että vaurioon pitää puuttua välittömästi.

”Perusperiaate on, että kosteusvauriot tulee ennaltaehkäistä ja korjata. Kuinka suuri terveysriski on ja miten nopeasti toimenpiteisiin pitää ryhtyä, riippuu muun muassa kosteusvaurion laajuudesta sekä siitä, miten paljon tiloja käytetään”, kertoo professori Juha Pekkanen. TTL